Sosiaalisen median ohjeistus
Kirjoitin edellisessä postauksessasi esimiehestä sosiaalisessa mediassa ja jatkan sosiaalisen median teemasta tänään. Teen itseasiassa seuraavien viikkojen aikana muutaman postauksen sarjan, jossa pohdin sosiaalisen median käyttöä ammatillisesti.
Parhaimmillaan sosiaalinen media ammatillisesti käytettynä edistää organisaation, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välistä vuoropuhelua, käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä, työntekijöiden verkostoitumista, osaamisen kehittämistä ja työnantajamielikuvaa.
Sosiaalialan toimijat ottivat aikanaan somea käyttöön verrattain myöhään ja ehkä hieman varoen. Varovaisesta alusta johtuen monia työntekijöitä sosiaalialalla saattaa edelleen mietityttää mitä somessa saa ja voi omasta työstään jakaa. Some on vuorovaikutusta siinä missä livekohtaaminen. Saadakseen jotain on myös jaettava.
Monissa organisaatioissa on onneksi nykyisin selkeät ohjeet somen käyttöön, materiaalin jakamiseen ja kommentointiin. Oman organisaationi someohjessa eritellään organisaation tili, ammatillinen tili ja yksityinen tili. Myös mm. Työturvallisuuskeskus suosittelee omassa julkaisussaan erillisen ammatillisen työtehtävään liittyvän sosiaalisen median profiilin luomista. Ammatillisen profiilin luominen on paikallaan silloin, kun somen käyttö liittyy selkeästi työtehtävän hoitoon eikä ole mahdollisuutta käyttää organisaation tiliä tähän.
Jos käyttää samaa tiliä eri kohderyhmille, esimerkiksi Facebookissa, yksityisyysasetuksia säätämällä voi säädellä mikä ryhmä julkaisun näkee. Sen sijaan esimerkiksi Instagramissa tämä ei ole mahdollista. Instagramissa moni aktiivinen vaikuttaakin jakavan samalla tilillä sekä ammatillisia että vapaa-ajan tekemisiä, mutta halutessaan Instagramissa useamman tilin käyttö on vaivatonta. Sen sijaan Facebook sallii vain yhden henkilökohtaisen tilin luomisen. Linkedinissä esiinnytään nimenomaan työpersoonassa, mutta omaan profiiliin saa persoonallisuutta jakamalla jotain myös harrastuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan vapaa-ajalla.
Yhteenvetona voisi todeta, että organisaatioiden someohjeistuksessa olisi hyvä ohjeistaa työntekijää laatimaan itselleen jonkinlainen sosiaalisen median käytön strategia, kuten organisaatiot. Tällöin työntekijällä säilyy käsitys mitä kanavaa käyttää mihinkin tarkoitukseen ja millaiselle kohderyhmälle, jos käyttää somea ammatillisesta näkökulmasta. Se voisi myös tehdä somen käytöstä tavoitteellisempaa.